Tätä sivua on päivitetty: 6.4.2013 klo 23.30

Sivu on avattu alunperin: 6.4.2013

TÄMÄ SIVU ON TYÖNALLA, ARVELTAVA VALMISTUMISAIKATAULU: 12.4.2013 MENNESSÄ

Ala- ja rinnakkaissivuja on voitu avata ja päivittää muulloin.

Kaikki kommentit ovat tervetulleita ja ne voi toimittaa kotisivujen päivittäjälle.

OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS

• Tiedot saattavat olla vanhentuneita tai epähuomiosta virheellisiä. Tarvittaessa tarkista oikeat ja ajankohtaiset tiedot siltä jolle asia kuuluu, ensisijaisesti hallinnolliselta isännöitsijältä tai tekniseltä isännöitsijältä, muutoin esim. taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalta, tai turvallisuusasioissa esim. turvallisuusvastaavalta mikäli sellainen on valittu .
• Kopiointi oikeudet / Copyrights: Asunto Oy Vanha Kaarelantie 7

*********************************

1. TYÖRYHMÄN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

1.1 TYÖRYHMÄN TARKOITUS

Taoyhtiön edunvalvonta, ja hallituksen työskentelyn tukeminen, taloyhtiön kiinteistönhoidon asioissa.

1.2. TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT

Työryhmän tehtävänä on edellä määritellyn tarkoituksen nimessä toimia taloyhtiön hallituksen tukielimenä kiinteistönhoidon 1) valvonnassa ja 2) kehittämisessä.

1.2.1 KIINTEISTÖN HOIDON VALVONNAN OSALTA:

• valvoa vuosihuollon- ja -korjausten sujumista, esim. osallistumalla kiinteistökatselmuksiin
• valvoa peruskorjaus- ja -parannushankkeiden suunnittelua ja toteutusta
• hallituksen päätöksestä osallistua muihin kiinteistönhoidon tapahtumiin, joita voivat olla kaikki taloyhtiölähtöiset olennaiset huolto- ja korjaustapahtumat, sekä ne osakaslähtöiset huolto- ja korjaustapahtumat, joiden valvonta kuuluu taloyhtiölle, esim. märkätilakorjaukset
• mikäli kiinteistön taloyhtiön kunnospitovastuulla olevien asioiden osalta ilmenee erityisiä ja kohtuuttomia puutteita, tulee työryhmän vetäjän, tai työryhmän yhteisesti sopiman yhteyshenkilön, ilmoittaa niistä viipymättä sille kiinteistön hoidon toimihenkilölle, jolle asian hoito ensisijaisesti kuuluu
• mitä muuta?

1.2.2 KIINTEISTÖN HOIDON SUUNNITELMALLISEN KEHITTÄMISEN OSALTA:

1. Suunnitella kiinteistönhoidon parantamista niiden asioiden osalta, jotka ko. työryhmän enemmistö katsoo huomattaviksi kiinteistönhoidon puutteiksi, ja tehdä niistä ehdotuksia hallitukselle: hallitukselle toimitettavat ehdotukset tulee olla kirjallisia lausuntoja, jotka työryhmä on käsitellyt kokouksessaan. Lausunnoissa tulee kuvata ongelma, ja kertoa parantamisehdotus.
2. muuta, mitä?

Lähtökohtaisesti työryhmän tulee toimia nimenomaisesti taloyhtiön edunvalvojana kiinteistönhoidonasioissa ja aiheuttamatta taloyhtiölle kuluja, ellei ko. kuluista ole hallituksessa tai yhtiökokouksessa erikseen sovittu: ko. työryhmällä ei ole valtuuksia tehdä huoltoa ja korjauksia koskevia taloudellisia päätöksiä, ellei sellaisesta ole erikseen sovittu taloyhtiön hallituksessa.

2. TYÖRYHMÄN VETÄJÄ, MUUT JÄSENET, HEIDÄN VASTUUT JA VALINTA

2.1 TYÖRYHMÄN VETÄJÄ:

Työryhmällä tulee olla vetäjä, ja hänen tulee olla hallituksen jäsen ja taloyhtiön osakas.

Työryhmän vetäjä on myös työryhmän jäsen.

Olennaisena syynä sille, että työryhmän vetäjä kuuluu hallitukseen, on, että työryhmän vetäjällä on hallitusjäsenyyteen kuuluva vastuu taloyhtiön edunvalvonnasta. Hallitusjäsenyys varmistaa tarvittavan viestinnän ajantasaista ja sujuvaa kulku ko. työryhmän ja hallituksen välillä. Lisävaade osakkuudesta tukee taloyhtiön edun maksimointia.

Työryhmän vetäjän vastuuna on:

• työryhmän toiminnan suunnittelu yhdessä muiden työryhmän jäsenten kanssa,
• työryhmän toiminnan suunnitelmallinen/ennakoiva johtaminen ja organisointi
• pitää kirjaa taloyhtiön kiinteistönhoidon erityisistä puutteista ja erityisistä mahdollisista riskeistä
• raportoida niistä sille taloyhtiön kiinteistönhoidon toimihenkilölle, jolle asianhoito ensisijaisesti kuuluu, ja
• mikäli asiaan ei löydy ratkaisua, raportoida taloyhtiön puheenjohtajalle
• ilmoittaa hallitukselle viipymättä, mikäli työryhmän toimimisen estyminen tai huomattava vaikeutuminen vaikuttaa todennäköiseltä
• valvoa, että työryhmän jäsenet eivät työryhmätoiminnallaan vahingoita kiinteistöä, vaikeuta taloyhtiön suunnitelmallisen huollon ja korjausten toteutumista, tai aiheuta muutakaan kohtuutonta haittaa kenellekään/millekään
• kuitata allekirjoituksellaan nähneeksi ja hyväksyneeksi sellaisten huomattavien huolto- ja korjaustoimien asiakirjat, kuten työmaapöytäkirjat, joiden valvontaan on osallistunut
• ilmoittaa työryhmälle ja hallitukselle mahdollisesta jääviydestään asianhoidossa

2.2 TYÖRYHMÄN MUUT JÄSENET

Työryhmässä tulee vetäjän lisäksi olla hallituksen päättämä määrä muita jäseniä. Suositeltavaksi jäsenmääräksi, vetäjän lisäksi, on 1-5 jäsentä. Työryhmän suositeltava kokonaisjäsenmäärä, vetäjä mukaanlukien, on siis 2-6 jäsentä.

Nämä voivat olla samanaikaisesti taloyhtiön hallituksessa, mutta on suotavaa, että työryhmässä on vähintään yksi hallituksen ulkopuolinen osakasjäsen. Näin työryhmän toiminta ei jää vain hallituksen sisäiseksi asiaksi, ja samalla varmistetaan hallituksen ulkopuolisten osakkaiden kriittisenkin näkökulman ilmeneminen ko. asioissa.

Työryhmässä voi myös olla:

• asukas, joka ei ole osakas, tai
• hallituksen jäsen joka ei ole osakas, tai
• kokonaan taloyhtiön ulkopuolinen henkilö,

...sillä ehdolla, että hänellä on hallituksen arvion mukaan pätevää asiantuntijanäkemystä kiinteistönhoidon, rakennusalan, talotekniikan, tms., alalta.

Työryhmän jäsenen vastuuna on:

• osallistua aktiivisesti työryhmän toimintaan
• kuitata allekirjoituksellaan nähneeksi ja hyväksyneeksi sellaisten huomattavien huolto- ja korjaustoimien asiakirjat, kuten työmaapöytäkirjat, joiden valvontaan on osallistunut
• ilmoittaa hallituksen puheenjohtajalle, mikäli työryhmän vetäjä rikkoo työryhmän sääntöjä, tai ei muutoin toimi taloyhtiön edunmukaisesti
• ilmoittaa työryhmälle ja hallitukselle mahdollisesta jääviydestään asianhoidossa

2.3 TYÖRYHMÄN VETÄJÄN JA JÄSENTEN VALINTA

2.3.1 TYÖRYHMÄN VETÄJÄN VALINTA

Hallitus valitsee työryhmän vetäjän ja työryhmän muut jäsenet. Hallituksen jäsenellä ei ole velvollisuutta ryhtyä työryhmän vetäjäksi tai jäseneksi.

2.3.2 MUIDEN TYÖRYHMÄN JÄSENTEN VALINTA

Kenelläkään ei ole velvollisuutta ryhtyä ko. työryhmän jäseneksi.

Jäsenyyttä ko. työryhmään haetaan hallituksen kokoukselta.

Työryhmän vetäjä, ja työryhmän päätöksestä myös työryhmän muut jäsenet, voivat tiedustella työryhmään uusia mahdollisia jäseniä. Tiedustelun tulee kuitenkin tapahtua kaikille osakkaille suunnattuna avoimena tiedottamisena, yhdenvertaisuuden periaatteiden mukaisesti.

2.3.3 VALINNAN YLEISET PERIAATTEET

Työryhmän vetäjän ja jäsenen valinnasta päättäminen ei poikkea muusta hallituksen päätöksenteosta. Kuitenkin, työryhmän vetäjän ja jäsenten osalta on voimassa erityiset jääviys-ehdot, jotka seuraavassa.

2.3.4 ERITYISET JÄÄVIYS-EHDOT TYÖRYHMÄN VETÄJÄN JA JÄSENTEN OSALTA (TÄMÄ KAPPALE ON OLENNAISIN OSIN KESKEN JA SEKAVA)

Taloyhtiön osakkaiden, ja erityisesti hallituksen jäsenten, edunmukaista on, että taloyhtiön kiinteistö-työryhmän jääviystekijät ovat hallituksen tiedossa.

Jääviystekijoiksi voidaan katsoa esim. sellaiset ko. työryhmän jäsenten merkittävät taloudelliset intressit ja sidokset kiinteistönhoidon, rakentamisen, talotekniikan, tms., alalla, jotka voivat huomattavasti vaikeuttaa puolueetonta asianhoitoa ja olla taloyhtiön edun, ja osakkaiden yhdenvertaisuuden, vastaisia. Tälläinen voisi olla esim. työryhmän jäsenen palkka- tai muu palkkiosuhde, tai osakkuus, sellaisessa kiinteistönhoidon, rakentamisen, talotekniikan tms. yrityksessä, jonka palveluja taloyhtiö on merkittävässä määrin käyttänyt, tai suunnittelee käyttävänsä, kiinteistönhoidon asioissa.

Työryhmän jäseneksi hakevilla, sekä jäsenillä, erityisesti työryhmän vetäjällä, on ilmoitusvelvollisuus olemassaolevista ja todennäköisesti tulossaolevista mahdollisista jääviystekijöistä taloyhtiön hallitukselle. Hallituksella ei ole selvitysvellisuutta jääviyden perusteita, vaan työryhmän jäsenen tulee omatoimisesti niistä ilmoittaa hallitukselle.

Ilmoitus uudesta mahdollisesta jääviydestä tulee tehdä viipymättä hallituksen puheenjohtajalle. Hallituksen puheenjohtalla on uusia mahdollisia jääviyksiä koskeva ilmoitusvelvollisuus hallituksen jäsenille, ilmoitus tulee tehdä viipymättä, ja näiden ilmoitusten käsittely tulee kirjata hallituksen seuraavan kokouksen pöytäkirjaan.

Hallituksen tulee kokoontua ja päättää työryhmän jäsenen luottamuksesta viipymättä, mikäli yksikään hallituksen jäsen sitä pyytää.

Asianomaisen jääviysasia ja mahdollinen luottamuusvaje tulee sisällön ja perusteiden osalta kirjata hallituksen kokouksen pöytäkirjaan tiedoksi, mikäli vähintään yksi hallituksen kokouksen jäsen sellaista pyytää. Jääviyden sisältöä ja perustetta ei kuitenkaan tarvitse kuvata pöytäkirjassa laajemmin, mikäli hallituksen kokouksen enemmistö on sitä mieltä, että kyseessä ei ole huomaattava jääviystekijä ja huomattava luottamuusvaje.

Mikäli vähintään puolet halliuksen kokouksesta on sitä mieltä, että kyseessä voi olla huomattava jääviystekijä ja luottamuusvajeen peruste, tulee asianomaisen toimittaa hallituksen kokoukselle kirjallinen selvitys ko. jääviystekijöistä. Hallituksen tulee päättää selvityksen osalta, onko painavia tekijöitä jääviydelle ja luottamuusvajeelle.

Mahdollista huomattavaa jääviyttä arvioidessaan hallitus voi myös haastatella asianomaista. Haastattelussa voidaan jääviyden tarkastelun lisäksi tiedustella esim. miksi asianomainen haluaa osallistua ko. työryhmään ja miten ajattelee voivansa kehittää ko. työryhmän toimintaa ja päämäärää, sekä taloyhtiön etua.

Jos vähintään puolet hallituksen kokouksesta on sitä mieltä, että jääviys ja luottamuuspula on ilmeinen työryhmän vetäjän osalta, tulee vetäjä vaihtaa.

Ainoastaan yhtiökokouksen päätöksestä voi työryhmän vetäjänä toimia henkilö, jota hallitus ei ole voinut työryhmän vetäjäksi valita näiden sääntöjen jääviysehtojen nojalla.

Mikäli hallituksen kokouksen enemmistö on itse jäävi päättämään jääviysasiasta, päättää siitä yhtiökokous. Mikäli hallituksen kokouksen enemmistö ei ole jäävi päättämään asiasta, ja puoltaa asianomaisen valitsemista ryhmän vetäjäksi, tulee tämä kokouksen päätökseksi. Mahdolliset asianomaisen jääviystekijät tulee kirjata kokouksen pöytäkirjaan mikäli vähintään yksi hallituksen kokouksen jäsen sellaista pyytää.

Työryhmän vetäjä ei voi olla henkilö, jonka hallituksen kokouksen enemmistö katsoo olevan jäävi hoitamaan ko. tehtävää.

Hallituksen kokous valitsee joukostaan ko. työryhmän vetäjän; työryhmän vetäjän tulee siis lähtökohtaisesti kuulua hallitukseen. Henkilö voidaan valita työryhmän vetäjäksi, mikäli hallituksen kokouksen enemmistö puoltaa hänen valitsemistaan. Tasatilanteessa ratkaisee puheenjohtajan ääni.eikä näe työryhmän vetäjän osalta jääviysongelmaa, ehdottaa että mahdollisia jääviystekijöitä ei kirjata pöytäkirjaan), voidaan ko. henkilö valita työryhmän vetäjäksi. , mutta vähintään 2/3 osaa näkee, tulee jääviysongelmasta äänestää hallituksessa. ja asiasta joudutaan äänestämään

Työryhmän jäsenyyspäätöstä arvioidessaan hallituksen tulee kysyä, ja hakijan tulee vastata, onko hakijalla erityisiä taloudellisia intressejä ja taloudellisia sidoksia, jotka saattavat olennaisesti vaikuttaa hänen työhön ko. työryhmässä? Minkäli niitä on, sellaisten olemisesta tulee mainita hallituksen päätöspöytäkirjassa. Jäsenhakemuksen hyväksyvän päätöksen osalta ne tulee ilmoittaa asiakohtaisesti.

Jäsenhakemuksen yksimielisesti kieltävän päätöksen osalta tulee hallituksen pöytäkirjaan kirjata syy, miksi hallitus katsoi, että ko. asukasta ei voitu valita työryhmän jäseneksi.

Jos työryhmän vetäjä eroaa hallituksesta, tulee hallituksen valita joukostaan uusi työryhmän vetäjä. Mikäli hallitus ei saa valittua joukostaan uutta työryhmän vetäjää, voi ko. henkilö jatkaa työryhmän vetäjänä ainoastaan hallituksen päätöksestä, jos on siihen suostuva, ja niin kauan kunnes saadaan uusi työryhmän vetäjä valittua. Muussatapauksessa työryhmä lakkaa olemasta.

3. TYÖRYHMÄN JÄSENYYDEN LAKKAAMINEN

Työryhmän jäsenen jäsenyys lakkaa välittömästi mikäli hän eroaa, tai hänet erotetetaan, tai työryhmä lakkautetaan.

4. TYÖRYHMÄN VETÄJÄN VAIHTAMINEN, JÄSENEN EROTTAMINEN

3.1 TYÖRYHMÄN VETÄJÄN VAIHTAMINEN

Hallitus päättää asiasta tarvittaessa. Asian käsittely voi tulla hallituksessa kysymykseen esim. jääviysongelman ilmetessä tai mikäli asianomaisen toiminnasta kannellaan isännöitsijälle tai hallitukselle.

3.2 TYÖRYHMÄN JÄSENEN EROTTAMINEN

Hallitus päättää asiasta tarvittaessa. Asian käsittely voi tulla hallituksessa kysymykseen esim. jääviysongelman ilmetessä tai mikäli asianomaisen toiminnasta kannellaan isännöitsijälle tai hallitukselle.

4. TYÖRYHMÄN VOIMASSAOLO

Työryhmä on olemassa heti kun taloyhtiön hallitus on päättänyt sen perustamisesta ja valinnut joukostaan työryhmän vetäjän.

Työryhmän voimassaolo ja tehtävät lakkaavat välittömästi, kun hallitus päättää lopettaa ko. työryhmän

5. VAHINGONKORVAUSVASTUU LAUSEKE

Mikäli työryhmän jäsen voidaan painavin syin, kuten tuomioistuimen päätöksestä, todeta toimineen taloyhtiön edunvastaisesti ja aiheuttaneen taloyhtiölle huomattavaa vahinkoa, erityisesti taloudellista vahinkoa, voi sellaisesta seurata, normaalien vahingonkorvausten lisäksi, ankara rangaistus kuten suuri sakko.

6. RIITOJEN KÄSITTELY

Näitä sääntöjä ja ohjeita koskevat riidat on ensisijaisesti pyrittävä ratkaisemaan asianomaisten keskisenä neuvotteluna, muussa tapauksessa ne käsitellään taloyhtiön kotipaikkakunnan tuomioistuimessa.

TYÖRYHMÄN JÄSENEN TULEE ALLEKIRJOITUKSELLAAN VAHVISTAA LUKEENEENSA NÄMÄ SÄÄNNÖT.

ALLEKIRJOITETTU ASIAKIRJA TULEE LIITTÄÄ SEN HALLITUKSEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN LIITTEEKSI, JOKA ON PÄÄTTÄNYT ASIANOMAISEN JÄSENYYDESTÄ