Tätä sivua on päivitetty: 12.4.2013

Sivu on avattu alunperin: 30.3.2013

SIVU ON TYÖNALLA.

Ala- ja rinnakkaissivuja on voitu avata ja päivittää muulloin.

Kaikki kommentit ovat tervetulleita ja ne voi toimittaa kotisivujen päivittäjälle.

OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS

• Tiedot saattavat olla vanhentuneita tai epähuomiosta virheellisiä. Tarvittaessa tarkista oikeat ja ajankohtaiset tiedot siltä jolle asia kuuluu, esim. hallinnolliselta isännöitsijältä tai taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalta.
• Kopiointi oikeudet / Copyrights: Asunto Oy Vanha Kaarelantie 7

******************************

HUOMIO!:

• ENSISIJAINEN UUSI PELASTUSSUUNNITELMA LÖYTYY TÄSTÄ LINKISTÄ

  TÄMÄ LUONNOS OLI TALOYHTIÖN HALLITUKSEN ALOITTAMA VAIHTOEHTOINEN PELASTUSSUUNNITELMAN PÄIVITYSVERSIO. SYY MIKSI HALLITUS ALOITTI VAIHTOEHTOISEN PELASTUSSUUNNITELMAN LAATIMISEN, OLI ETTÄ HALLITUKSELLA EI OLLUT TIETOA PELASTUSSUUNNITELMAN VALMISTUMISESTA TILAUSTYÖNÄ.

  TÄMÄ VAIHTOEHTOINEN PELASTUSSUUNNITELMA ON OLENNAISILTA OSIN KESKENERÄINEN JA TYÖNALLA, JA ARVELTAVASTI JÄÄ SELLAISEKSI. LUONNOKSEN TÄYDENTÄMINEN ON TALOYHTIÖN HALLITUKSEN, TURVALLISUUSTIIMIN JA TURVALLISUUSVASTAAVAN VASTUULLA.

• KÄYTÄNNÖN PÄIVITYSASIOISTA SOPIMINEN KO. TAHOJEN KESKEN ON TOISTAISEKSI AUKI, JA ODOTTAA HALLITUKSEN PÄÄTÖSTÄ.

• KUKATAHANSA ASUKAS/OSAKAS VOI AUTTAA PELASTUSSUUNNITELMAN PÄIVITTÄMISESSÄ JA KOMMENTOINNISSA, KAIKKI KOMMENTIT OVAT TERVETULLEITA, JA NE VOI TOIMITTAA ESIM. KOTISIVUJEN PÄIVITTÄJÄLLE TAI

• TURVALLISUUSVASTAAVALLELUONNOKSEN POHJANA ON KÄYTETTY SPEK:IN JULKAISEMAA, JA YLEISESTI TALOYHTIÖIDEN KÄYTTÖÖN TARKOITETTUA PELASTUSSUUNNITELMAN MALLIKAAVAKETTA

****************************

PELASTUSSUUNNITELMA

***********************

1. PELASTUSSUUNNITELMAN TIEDOT

Johdanto aiheeseen:

"Pelastussuunnittelun tavoitteena on:

• tunnistaa asuinympäristössä esiintyvät vaaratekijät,

• opastaa ennaltaehkäisemään vaaratilanteiden ja vahinkojen syntymistä sekä

• opastaa toimimaan kyseiseen asuinkiinteistöön soveltuvalla tavalla erilaisissa vaaratilanteissa.

Pelastussuunnitelmaa ei laadita tai ylläpidetä pelastusviranomaista varten, vaan asuinkiinteistön ja sen asukkaiden tarpeisiin ja turvallisuuden parantamiseksi. Pelastusviranomainen valvoo palotarkastuksien yhteyksissä muiden asioiden ohella, että lakisääteisiä velvoitteita noudatetaan. Pelastussuunnitelma määriteltyihin kohteisiin sekä sen sisältö ovat lakisääteisiä (Pelastuslaki 379/2011 ja Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 207/2011).

Pelastussuunnitelma on rakennuskohtainen, mutta mikäli kiinteistöön kuuluu useampi samanlainen rakennus, voidaan suunnitelma tehdä kiinteistökohtaisesti."

(Lähde: Pelastussuunnitelman mallipohja 10/2012, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry)

***************

1.1 PELASTUSSUUNNITELMAN LAATIMIS- TAI PÄIVITYSPÄIVÄMÄÄRÄ

Tämän pelastussuunnitelmaluonnoksen päivitys on ilmoitettu tämän sivun yllä. Tätä pelastussuunnitelmaa päivitetään niin kauan kunnes turvallisuustiimi, ja hallitus hyväksyvät sen valmiiksi. Lain mukaan tämän pelastussuunnitelman tulisi olla valmis ja julkaistu 1.7.2013 mennessä.

1.2 SELOSTUS SIITÄ, MITEN PELASTUSSUUNNITELMA ON LAADITTU

Pelastussuunnitelma on laadittu:

• SPEK:in 2012-2013 ohjeiden mukaan
• yhteistyössä taloyhtiön turvallisuustiimin ja hallituksen kanssa, 3.4-1.7.2013 ajanjaksolla.

1.3 KUKA PELASTUSSUUNNITELMAN ON LAATINUT

Turvallisuustiimi ja taloyhtiön hallitus.

1.4 PELASTUSSUUNNITELMAN PÄIVITYS

1.4.1 Milloin ja miten päivitetään:

1.4.1.1 Milloin päivitetään

Taloyhtiön hallinnon, ja toimihenkilöiden vaihtuessa tulee näiden tiedot päivittää ajankohtaiseksi aina viipymättä.

Muiltaosin pelastussuunnitelmaa suositellaan päivitettäväksi: 5 vuoden välein, onko tämä ok?

1.4.1.2 Miten päivitetään:

Mikäli pelastuslainsäädäntö ei muutu olennaisesti, eikä taloyhtiön kiinteistön rakenne ja toiminnot, voidaan päivittäminen tehdä niin, että täydennetään tietoja olemassaolevaan pelastussuunnitelma-asiakirjaan.

Suositeltavaa on, että:

• turvallisuuskävely tehdään kerran 2-3 vuodessa(?)
• turvallisuuskysely esim. 5 - 7 vuoden välein(?)

1.4.2 Kuka vastaa päivityksestä

Hallitus on se, joka viimekädessä jokatapauksessa vastaa pelastussuunnitelman päivityksestä. Mutta, pelastussuunnitelman päivittäminen voidaan sopimuksellisesti siirtää hallituksen ulkopuolellekin.

Koska turvallisuusasioita suositellaan suunniteltavan omalähtöisesti, tarkoittaen että kaikkia asukkaita aktivoidaan asiaan, on suositeltavaa, että pelastussuunnitelma päivitetään turvallisuustiimin, hallituksen ja asukkaiden välisenä yhteystyönä.

Vaihtoehtoja sille, että pelastussuunnitelman päivittäisi pelkästään hallitus ovat ainakin:

• turvallisuustiimi, hallitus, isännöitsijä, tekninen isännöitsijä, huoltomies jne yhdessä, sekä mahdollisesti asukkaita aktivoiden
• turvallisuusvastaava yksin, jos sellainen on valittu
• turvallisuustiimi ilman hallituksen aktiivista osallisuutta, jos turvallisuustiimi on valittu
• isännöitsijä, jos asiasta on sovittu hänen kanssa
• tekninen isännöitsijä, jos asiasta on sovittu hänen kansa
• joku kaupallinen pelastussuunnitelmien päivitystä tarjoava taho, jos hallitus, ja tarvittaessa yhtiökokous, päättää, että pelastussuunnitelman päivittäminen tilataan kaupallisena palveluna

Turvallisuustiimi:

Tähän tulee tekstiä turvallisuustiimin osalta.

2. KIINTEISTÖN VAARANPAIKAT JA RISKIT

Johdanto aiheeseen:

"Tunnistettuja vaaroja voidaan hallita ja ennaltaehkäistä. On tärkeää tunnista tekijät, jotka voivat johtaa vaaratilanteeseen. Näin voidaan valita keinot, joilla vaaratilanteet voidaan välttää ja niiden seurauksia rajata. Arvioinnissa voidaan käyttää riskienarviointitaulukkoa, joka on ladattavissa osoitteessa http://www.spek.fi/Suomeksi/Varautuminen-ja-vss/Pelastussuunnitelma.

Riskien tunnistaminen on keskeinen osa koko pelastussuunnitelmaa ja asuinkiinteistön turvallisuuden suunnittelua. Työ on hyvä tehdä laajalla pohjalla, asukkaita ja kiinteistössä toimivia kuullen.

On hyvä muistaa, että täysin kattavaa listaa mahdollisista tapaturmista tai vaaroista ei ole mahdollista tai edes tarkoituksen mukaista tehdä. Suurimmat riskit aiheuttaa yleensä ihmisen toiminta ja ajattelemattomuus. Kaikessa toiminnassa jokaisen tulee käyttää omaa harkintaa, huolellisuutta ja varovaisuutta, jotta asuinympäristö olisi turvallinen. Se on parasta mahdollista ennaltaehkäisyä turvallisuuden näkökulmasta.

Vaikka yhteiskunnan häiriötilanteiden ennaltaehkäisy (esimerkiksi laaja sähkökatko tai vedenjakelun häiriintyminen) ei ole asuinyhteisöjen voimin mahdollista, niin omatoimisella varautumisella luodaan valmiudet ja keinot rajoittaa vahinkoja."

(Lähde: Pelastussuunnitelman mallipohja 10/2012, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry)

2.1 MITÄ RISKEJÄ KIINTEISTÖSSÄ ON TUNNISTETTU?

2.1.1 ULKOALUEET

? Näitä pitäisi selvitellä.

2.1.2 SISÄTILAT

? Näitä pitäisi selvitellä.

2.1.3 KIINTEISTÖSSÄ HARJOITETTU TOIMINTA

? Näitä pitäisi selvitellä.

2.1.4 KIINTEISTÖN ULKOPUOLINEN TOIMINTA

2.2 SELOSTUS, MITEN RISKIT JA VAARANPAIKAT ON KARTOITETTU

? Näitä pitäisi selvitellä.

2.3 ONKO KIINTEISTÖSSÄ SELLAISIA TOIMIJOITA, JOTKA TULEE OTTAA ERITYISESTI HUOMIOON VAARATILANTEISSA

? Näitä pitäisi selvitellä.

3. VAAROJEN JA RISKIEN ENNALTAEHKÄISY

Johdanto aiheeseen:

"Lähtökohtaisesti asumiseen liittyvät riskit pyritään ennaltaehkäisemään. Osa ennaltaehkäisystä on kiinteistön omistajan vastuulla, mutta käyttäjien ohjeistuksella on myös suuri merkitys.

Ennaltaehkäisyllä tarkoitetaan toimintamalleja ja keinoja, joilla mahdollisia vaaratilanteita voidaan välttää tai todennäköisyyttä pienentää."

(Lähde: Pelastussuunnitelman mallipohja 10/2012, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry)

3.1 MIHIN TOIMENPITEISIIN TUNNISTETTUJEN RISKIEN OSALTA ON RYHDYTTY

3.2 MITÄ OHJEITA KIINTEISTÖN ASUKKAILLE ON ANNETTU VAAROJEN JA RISKIEN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI

? Näitä pitäisi selvitellä.

4. OMATOIMINEN VARAUTUMINEN POIKKEUSOLOIHIN

Johdanto aiheeseen:

"Poikkeusolojen syynä voi olla esimerkiksi erityisen vakava tapahtuma tai suuronnettomuus, joihin liittyy huomattava välitön tai välillinen uhka ihmisten hengelle tai terveydelle ja omaisuudelle. Poikkeusoloihin johtava suuronnettomuus voi kehittyä tunneissa tai vuorokausissa. Sotilaallisen kriisin ei odoteta kehittyvän hetkessä.

Poikkeusoloissa ovat olemassa samat vaarat ja uhat kuin normaalioloissakin. Näiden lisäksi muut uhat voivat lisääntyä tai korostua. Olosuhteet ovat todennäköisesti haastavammat kuin normaalioloissa. Myöskään viranomaispalvelut eivät ole samalla tasolla kuin normaaliaikana, joten asukkaiden on toimittava omatoimisesti ja itsenäisemmin.

Poikkeusoloissa yksittäiset kiinteistöt liitetään osaksi pelastustoimen johtamaa väestönsuojelujärjestelmää. Tällöin asukkaita voidaan valmiuslain mukaisin valtuuksin määrätä työvelvollisiksi väestönsuojelutehtäviin, kuten kiinteistökohtaisiin ensiapu-, raivaus- ja sammutustehtäviin. Lisäksi keskeinen tehtävä on asukkaiden suojaaminen väestönsuojaan tai sisätiloihin viranomaisten ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Normaalioloissa asuinkiinteistöjen vastuulla on ylläpitää omaa valmiuttaan sekä huolehtia siitä, että esimerkiksi väestönsuoja on varusteltu oikein ja toimintakuntoinen."

(Lähde: Pelastussuunnitelman mallipohja 10/2012, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry)

4.1 VÄESTÖNSUOJELUN JÄRJESTELYT KIINTEISTÖSSÄ

? Näitä pitäisi selvitellä.

4.2 VÄESTÖNSUOJA

? Näitä pitäisi selvitellä.

4.3 SELOSTUS VÄESTÖNSUOJAN OMATOIMISESTA TARKASTUKSESTA

? Näitä pitäisi selvitellä.

4.4 ONKO VÄESTÖNSUOJALLE TEHTY KÄYTTÖÖNOTTOSUUNNITELMA

? Näitä pitäisi selvitellä.

4.5 TOIMINTAOHJEET ERILAISIA ONNETTOMUUKSIA JA VAARATILANTEITA VARTEN

Johdanto aiheeseen:

"Kaikkia riskejä ei pystytä ennaltaehkäisemään, siksi asukkaille ja kiinteistössä työskenteleville tulee antaa ohjeet vaaratilanteissa toimimiseen. Lähtökohtana ohjeistukselle ovat riskienarvioinnin tulokset.

Keskeistä on, että asukkaat ja kiinteistössä työskentelevät osaavat:

• tunnistaa vaaratilanteen

• pelastaa itsensä

• hälyttää apua

• auttaa vaarassa olevia

Lisäksi asukkaiden ja kiinteistössä työskentelevien on hyvä hallita alkusammutus ja hätäensiapu.

Toimintaohjeissa on hyvä huomioida myös vaaratilanteiden jälkihoito ja niissä tarvittavat neuvot ja apu. Esimerkkejä näistä on koottu liitteeseen.

Kiinteistön turvallisuushenkilöstöllä voi olla oma toimintaohjeistuksensa vaaratilanteiden varalta. Ohjeet voivat koskea myös hallitusta tai asukastoimikuntaa tai muuta vastaavaa toimielintä ja isännöitsijää sekä kiinteistönhoitajaa."

(Lähde: Pelastussuunnitelman mallipohja 10/2012, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry)

TOIMINTAOHJEET:

? Näitä pitäisi selvitellä.

4.6 MITÄ OHJEITA ASUKKAILLE JA KIINTEISTÖSSÄ SÄÄNNÖLLISESTI TYÖSKENTELEVILLE ON ANNETTU

? Näitä pitäisi selvitellä.

4.7 KIINTEISTÖN SISÄISET (HALLITUKSEN / TURVALLISUUSTIIMIN / ASUKASTOIMIKUNNAN) TOIMINTAOHJEET

? Näitä pitäisi selvitellä.

4.8 VIESTINTÄ

Johdanto aiheeseen:

"Jokaisella asukkaalla sekä kiinteistössä työskentelevällä on oikeus perehtyä pelastussuunnitelmaan. Keskeistä kuitenkin on, että kaikki asianosaiset tuntevat annetut ohjeet vaaratilanteiden ennaltaehkäisemiseksi sekä toimintaohjeet niiden varalta.

Tähän kirjataan selostus siitä, miten pelastussuunnitelmasta viestitään asukkaille ja toiminnanharjoittajille ja muille asianosaisille"

(Lähde: Pelastussuunnitelman mallipohja 10/2012, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry)

4.8.1 KUKA TIEDOTTAA?

? Näitä pitäisi selvitellä.

4.8.2 KENELLE TIEDOTETAAN?

? Näitä pitäisi selvitellä.

4.8.3 KUINKA USEIN TIEDOTETAAN?

? Näitä pitäisi selvitellä.

4.8.4 MISTÄ TIEDOTETAAN?

? Näitä pitäisi selvitellä.

4.8.5 MITEN TIEDOTETAAN?

? Näitä pitäisi selvitellä.

5. PELASTUSSUUNNITELMAN YLLÄPITO

Johdanto aiheeseen:

"Turvallisuuden säännöllinen seuranta ja pelastussuunnitelman säännöllinen päivittäminen ovat asumisturvallisuuden perusedellytyksiä.Kun pelastussuunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti, varmistutaan siitä, että tiedot pysyvät ajan tasalla ja mahdolliset sattuneet vaaratilanteet tai muut turvallisuuspuutteet tulevat huomioiduiksi. Turvallisuustilanteen kartoitusta varten onkin hyvä luoda raportointikäytäntö.

Osa turvallisuuden kehittämistä on turvallisuushenkilöstön koulutus. Riittävällä ja säännöllisellä koulutuksella varmistutaan siitä, että turvallisuutta osataan kehittää ja tarvittaessa vaaratilanteissa löytyy auttajia myös omasta takaa."

(Lähde: Pelastussuunnitelman mallipohja 10/2012, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry)

5.7 MITEN TURVALLISUUSTILANNETTA SEURATAAN JA MITEN JA KENELLE HAVAITUT TURVALLISUUSPUUTTEET TAI VAARATILANTEET RAPORTOIDAAN

? Näitä pitäisi selvitellä.

5.8 MITEN SAADUT TIEDOT TALLETETAAN JA ARVIOIDAAN

? Näitä pitäisi selvitellä.

5.9 PELASTUSSUUNNITTELUSTA TAI TURVALLISUUSTEHTÄVISTÄ VASTAAVIEN KOULUTUS

? Näitä pitäisi selvitellä.

5.10 ASUKKAILLE ANNETTAVA KOULUTUS

? Näitä pitäisi selvitellä.

LIITTEET

1. ESIMERKKEJÄ TOIMINTAOHJEIKSI VAARA- JA HÄIRIÖTILANTEISSA