Rajakylän omakotialueen synty

1900-luvun alussa monien Helsingin maalaiskunnan (nyk. Vantaa) alueiden asukkaat alkoivat olla enimmäkseen suomenkielisiä. Myöhemmin alueen kartanot siirtyivät vähitellen suomalaisten haltuun, ja niiden alueille alkoi tulla pientaloasutusta.

Ensimmäisen maailmansodan alettua Venäjän sotajohto päätti Helsingin alueen linnoittamisesta Pietarin suojelemiseksi saksalaisten mahdolliselta hyökkäykseltä Suomen kautta. Sodan pitkittyessä elintarvikkeista tuli pulaa, sillä alueelle oli tullut muualta paljon väkeä linnoitustöihin. Vuoden 1917 jälkeen kunnan alueella oli sekavat olot sodan sekä punakaartien ja suojeluskuntien välisten erimielisyyksien vuoksi. 1917-sodan jälkeen monet lapset olivat kodittomina ja alueen rakennuksia oli tuhoutunut tykistötulessa.

Toisen maailmansodan jälkeen maalaiskunnan alueelta pakkolunastettiin maita uusille asuintaloille. Näin syntyivät mm. Vaaralan ja Rajakylän omakotialueet.

Rakentaminen alkoi sotien jälkeen

Rajakylä (ruots. Råby) on nykyään tiivis pientaloalue Porvoon moottoritien ja Helsingin kaupungin rajan välissä. Yhtenäinen pientaloalue jatkuu Rajakylästä Helsingin puolelle. Seutu liittyy toiminnallisesti Helsingin Vesalaan ja yhteys itäiseen Länsimäen kerrostaloalueeseen on myös saumaton. Rajakylän alue on vaihtelevaa mäkimaata, jossa korkeimmilla kohdilla pistää esiin kallio. Mäkimaan halkaisee pohjois-etelä -suuntainen savikkolaakso.

Rakentaminen Rajakylässä aloitettiin sotien jälkeen ja vilkkainta rakentamisen aikaa oli 1980-luku. Rakentaminen oli aluksi väljää, tontit suuria ja väliin jäi myös rakentamattomia alueita. Viime vuosikymmenen ajan rivitalojen rakentaminen on ollut yleistä. Kuten pientaloalueilla yleensä, myös Rajakylässä asunnoista suurin osa on keskimääräistä isompia omistusasuntoja. Vain kaksi prosenttia alueen asunnoista on kerrostaloissa.

Kiihkeä 1980-luku

1980-luvulla Rajakylässä elettiin hektisiä aikoja, kun reilusti yli tuhat uutta asukasta muutti alueelle. Sen jälkeen väestönkehitys on tasaantunut ja jo usean vuoden ajan väkiluku on pysytellyt vajaassa 4 000 asukkaassa. Suurin osa rajakyläläisistä hakee elantonsa Vantaan ulkopuolelta, lähinnä naapurikaupunki Helsingistä.

Rajakylässä ei juuri ole teollisuutta. Alueen julkisiin palveluihin lukeutuvat peruskoulu, neuvola ja kaksi päiväkotia. Asutuksen lomassa on pieniä perheyrityksiä kuten kampaamoja, konsulttipalveluja ja arkkitehtitoimisto. Alueella ei ole 1990-luvun jälkeen ollut elintarvikeliikettä, mutta Maratontien varrella on Pizzeria.

Urheilua ja metsäalueita

Pallopelien ystävät voivat pelata Rajakylässä salibandya, tennistä ja sulkapalloa urheilukeskuksessa, joka sijaitsee Rajakylän koulun kupeessa. Rajakylässä on myös Pallopuisto-niminen leikkialue, joka on alueen lapsiperheiden aktiivisessa käytössä. Pallopuistossa voi pelata mm. tennistä, jalkapalloa ja lentopalloa. Rajakylässä on koulun liepeillä lisäksi urheilukenttä. Lähellä Helsingin puolella on Kivikon urheilualue, jossa on hyvät lenkkeily- ja hiihtomahdollisuudet. Hakunilan vieressä sijaitsevaan Sotungin urheilupuistoon on matkaa noin viisi kilometriä.

Rajakylän nykyinen suurin katu, johon myös bussiliikenne on painottunut Rajakyläntien lisäksi, on Maratontie. Aikoinaan se oli vain pieni metsäpolku, johon sittemmin tehtiin kivipäällyste. Se oli tuolloin niin sanottu "tykkitie". Nykyisin se on asfaltoitu, kaksikaistainen tie. Rajakylän kautta kulkevat bussilinjat Mellunmäen metroasemalle, Tikkurilaan, Länsisalmeen, Sotunkiin ja Myyrmäkeen.

Rajakylässä on edelleen runsaasti metsäalueita. Tiiviin rakentamisen lomaan mahtuu kasvistollisesti harvinainen ja sitä myöten arvokas alue. Rajakylän luoteisnurkassa on kanadansorsimon esiintymäpaikka, ainoa laatuaan Vantaalla.