Hallitus
Taloyhtiön hallituksen valitsevat osakkaat yhtiökokouksessa yhdeksi toimikaudeksi kerrallaan. Hallitus edustaa taloyhtiön osakkeenomistajia. Taloyhtiön hallituksen tehtäväksi on säädetty huolehtia yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksella on siten taloyhtiön asioiden yleinen hoitovelvollisuus. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hallitus olisi oikeutettu tekemään päätöksiä kaikenlaatuisissa yhtiötä koskevissa asioissa.
Vaikka
hallituksella on taloyhtiön asioiden yleinen hoitovelvollisuus,
asunto-osakeyhtiölaissa on lisäksi säädetty hallitukselle nimenomaisia
tehtäviä. Esimerkkeinä hallituksen yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvista
tehtävistä voidaan mainita isännöitsijän nimittäminen ja osakekirjan
antaminen tai vaihtaminen. Nämä tehtävät kuuluvat hallituksen
yksinomaiseen toimivaltaan, eikä hallitus edes voi saattaa näitä asioita
yhtiökokouksen päätettäviksi.
Hallituksen velvollisuutena on valvoa isännöitsijän toimintaa. Hallitus voi halutessaan ottaa ratkaistavaksi juoksevaan hallintoon kuuluvia erityiskysymyksiä, kunhan juokseva hallinto pääosin kuitenkin säilyy isännöitsijän hoidossa. Toisaalta hallitus voi myös antaa monia tehtäviään - soveltuvin osin jopa laissa sille määrättyjä erityistehtäviä - isännöitsijän hoidettavaksi, mutta ei kuitenkaan voi siirtää tehtäviään kokonaisuudessaan isännöitsijälle.
Taloyhtiön hallituksella on velvollisuus huolehtia, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on järjestetty luotettavalla ja asianmukaisella tavalla. Vastuu kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavuudesta kuuluu silti lain mukaan isännöitsijälle. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö isännöitsijä voisi edelleen käyttää esim. tilitoimistoa apunaan. Konkreettisten tehtävien siirtäminen eteenpäin ei kuitenkaan vähennä laissa asetettua vastuuta.
Hallitus ja isännöitsijä voivat ryhtyä
epätavallisiin tai laajakantoisiin taikka asumiseen tai
asumiskustannuksiin olennaisesti vaikuttaviin toimiin vain
yhtiökokouksen päätöksen nojalla. Vähäisempiin toimiin hallitus ja
isännöitsijä voivat yleensä ryhtyä saattamatta asiaa yhtiökokouksen
päätettäväksi. Edellytyksenä on kuitenkin lähtökohtaisesti, että hanke
voidaan toteuttaa hyväksytyn talousarvion puitteissa. Jos kyse on esim.
taloyhtiössä tehtävästä, yhteiseksi hyödyksi koituvasta uudistuksesta
(esim. digi-tv), hallitus voi toteuttaa hankkeen, jos siitä aiheutuu
vain vähäisiä kustannuksia. Jos hanke edellyttää yhtiövastikkeen
korottamista tai ylimääräisen vastikkeen perimistä, on hallituksen
saatettava asia yhtiökokouksen päätettäväksi.
Poikkeuksen muodostavat kiireelliset tilanteet, joissa yhtiökokouksen päätöksen odottaminen aiheuttaisi yhtiön toiminnalle olennaista haittaa. Tällaisia kiireellisiä tilanteita liittyy esim. tuli- ja vesivahinkojen estämiseen. Jos hallitus joutuu kiireellisessä tilanteessa tekemään päätöksen normaaliin toimivaltaansa kuulumattomassa asiassa, on perusteltua saattaa päätös jälkikäteen yhtiökokouksen hyväksyttäväksi.